Kun lukee erilaisissa lehdissä olevia
juttuja perustulosta, ei voi olla pyörittelemättä päätään ja
naureskelematta itsekseen; selvästi huomaa milloin kirjoittajat ja
asiantuntijat, eivät ole itse koskaan eläneet kunnolla köyhyydessä.
Asiahan on niin, että kukaan ei noin vain heittäydy laakereilleen lepäämään ja elelemään 560€ perustulon varassa (ei vaikka rahaa jaettaisiin ruhtinaalliset 700€/kk). Tai voi
heittäytyäkin, mutta hän ei kyllä silloin ole kaikkein
tyypillisin ihminen, vaan luultavasti kärsii jonkin sortin
terveydellisistä tai sosiaalisista ongelmista. Se joka on joskus
elänyt 560€ kuussa, tietää kuinka rampauttavaa se on. Miten
mitään ei voi tehdä ja miltä tuntuu, kun pitää säästää
vessapaperista lähtien ihan kaikesta.
Vasemmistoliitolla on oma mallinsa,
jossa rikkaat laitetaan maksamaan perustulo. Hyvä idea sinänsä,
mutta ei sellainen jonka takana voisi seistä koko Suomi. Tarvitaan ratkaisu, joka kelpaa kaikille sellaisenaan, sillä meidän täytyy myöntää, että tällä hetkellä vallan kahvassa ei roiku kaikkein köyhimmän kansanosan edustajia. Myöhemmin sitten perustuloa voidaan kehittää enemmän siihen suuntaan, jossa se korvaisi lähes
kaiken muun sosiaaliturvan ja joka olisi voimakkaammin tulonsiirtoa kuin kannustinloukkujen purkamista. Vain sellainen ratkaisu voi oikeasti mennä jopa läpi eduskunnassa, joka ei vie keneltäkään
mitään pois ja tuo
tasa-arvon kautta onnea kaikille... myös niille rikkaille ja
suurille firmoille, jotka haluavat hyötyä kuluttajien suuremmasta
luottamuksesta taloutta kohtaan ja isosta pätkätyöläisten
joukosta, joka tuloloukkujen purkaannuttua vapautuisivat 0-sopimusmarkkinoille.
Vaikka en ole hallitukselle paljon ruusuja jaellut: tässä tulee
sellainen. 🌹 Enpä olisi uskonut, että lähes neljänkymmenen vuoden
perustulo-puheen jälkeen keskusta-oikeistohallitus aloittaisi perustulokokeilun. Kukapa olisi? Se mistä kaikki ovat varmasti yhtä
mieltä, on se, että kun kokeilu on tehty ja jos se osoittautuu
menestykseksi, ei ole mitään estettä tuoda perustuloa
kansalaisoikeudeksi, jos se taas osoittautuu huonoksi ideaksi, me
perustulon kannattajat voimme sulkea suumme tästä asiasta
lopullisesti.
Vihreiden perustulomalli on kaiken
kaikkiaan hyvä ja myös sellainen, jonka voi äreämpikin porvari
hyväksyä. Siinä perustulon lisäksi olisi muitakin etuuksia, kuten
esimerkiksi asumistuki. Tässä on kuva vihreiden perustulomallin verotuksesta ja todellisesta veroprosentista:
Se mikä vihreiden perustulomallissa ei
toimi, on opiskelijoiden jättäminen perustulon ulkopuolelle.
Sitä en ole vielä tähän ikään ymmärtänyt; mikä järki on
tehdä työttömyydestä kannattavampi olotila kuin opiskelemisesta?
Tuntuu olevan aivan sama, mitä
oppitunteja historia meille antaa ja mitä
taloustieteen professorit luennoivat maailmalla; oikeisto on aina sitkeästi sitä mieltä, että kun taloudellinen kasvu vain on
riittävää, työllisyys hoituu itsestään (90-luvun lopulla esim. työttömyys ei merkittävästi laskenut, vaikka talouskasvu oli pontevaa). Työttömyys ei tule
hoitumaan itsestään. On melko kyseenalaistamaton tosiasia, että
teollisuus ja ennen pitkään myös palvelu- ja hoiva-alat
automatisoituvat. Varmasti uusiakin työpaikkoja on luvassa, mutta on ennustettu, että jopa puolet työpaikoista voi kadota parinkymmenen vuoden sisällä. Talousjärjestelmämme on aivan pakko
muuttua, muuten talousjärjestelmämme tulee romahtamaan. Tim Jackon
kysyy kirjassaan ”Hyvinvointia ilman kasvua” sitä, tarvitaanko
tulevaisuudessa oikeasti loputtomasti talouskasvua, jotta voisimme
hyvin? Kaikki (ainakin Euroopassa) tietävät, että maapallon kestämisen rajat
alkavat olla jo lähellä, ellei niitä ole jo ylitetty. Myös jatkuvan talouskasvun katto tulee joka tapauksessa vastaan joidenkin vuosikymmenten kuluessa. Lisäksi
automatisoituminen syö nopeasti työpaikkoja. Tähän oikeastaan
ainut realistinen ratkaisu on uudenlainen tulonjaon malli, joka ei tarvitse jatkuvaa talouskasvua ja joka tasaa
ihmisarvon säilyttäen ja ilman kallista byrokratiaa tuloja
tehokkaasti niin, että vähistä luonnonvaroista jaetaan säästeliäämmin kaikille tarvitseville. Enkä aja tässä takaa sosialismia, vaan uudenlaista talouspolitiikkaa, joka on yhdistelmä sekä universaalia perustulojärjestelmää että säädeltyä markkinataloutta.
Siinä kun tarveharkintainen malli saattaa köyhän ihmisen jopa
häpeälliseen asemaan ja kaventaa merkittävästi oman
elämänhallinnan mahdollisuuksia, niin perustulomalli antaa kaikkien ihmisten
säilyttää itsekunnioituksensa. Perustuloa kehittämällä olisi
mahdollisuus päästä eroon holhousyhteiskunnasta jopa pysyvästi. Köyhät eivät ole yhtenäinen porukka, jotka tarvitsevat huolenpitoa, vaan ihmisryhmä joka tarvitsee enemmän rahaa.
Vajaatyöllisyydestä on tehtävä
normaali osa yhteiskuntaa. Häpeällä ei ole koskaan saatu mitään
hyvää aikaan. Kun työpaikkoja on entistä vähemmän, työtä on järkevä jakaa kansalaisten kesken. Näin myös työtä syntyy
enemmän, kun työssä käyvillä on vapaa-aikaa, jolloin vapaa-ajan
palveluita voi kuluttaa. Siinä ei ole mitään järkeä,
että osa väestöstä uupuu ja osa häpeää toimettomuuttaan.
Virallisen työajan lyhentäminen on vaarallista, koska aina on
mahdollisuus, että oikeisto päätyy hämärtämään työajan
lyhentämisen myötä ylitöiden ja normaalityöajan rajaa ja
helpottamaan irtisanomissuojaa, kuten Ranskassa on käynyt ja
lopullinen tilanne onkin päinvastainen. Vaikka Ranskassa
periaatteessa onkin ollut jo lähes parikymmentä vuotta 35 tunnin työviikko, se ei
laki-degeneraation vuoksi ole tosielämässä toteutunut. Tämän
vuoksi olisi mielummin luotava kannustimia yrityksille käyttää
lyhyempää työviikkoa kuin pakkoa. Järjestelmän on oltava
riittävän hyvä kaikille osapuolille, jotta kenelläkään ei ole
intressejä romuttaa sitä seuraavalla hallituskaudella.
Luonto ei tule kestämään
kulutusbileitämme. Talous ei voi globaalisti jatkuvasti vain nousta.
Automatisaatio tulee karsimaan työpaikkoja massiivisesti. Toivon
todella, että perustulo ja vapaaehtoinen
downsiftaaminen olisi ratkaisu tähän kaikkeen, eikä päädyttäisi
monien scifielokuvien karmeaan tulevaisuudenkuvaan, jossa omaisuus on
jakaantunut järkyttävän epätasa-arvoisesti; laittaen suurimman
osan ihmiskuntaa raastavan epätoivoiseen asemaan. Toivon, että
automatisoituminen helpottaisi meidän kaikkien elämää, muutaman
harvan sijasta. Toivon, että kehitys pelastaisi maapallon sen
sijaan, että antaisimme jatkuvan talouskasvun tarpeen käyttää
luonnonvarat loppuun ja tuhota lopulta luonto peruuttamattomasti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti