tiistai 10. tammikuuta 2017

Perustulo -unelmahöttöä vai maailman pelastus?


Kun lukee erilaisissa lehdissä olevia juttuja perustulosta, ei voi olla pyörittelemättä päätään ja naureskelematta itsekseen; selvästi huomaa milloin kirjoittajat ja asiantuntijat, eivät ole itse koskaan eläneet kunnolla köyhyydessä. Asiahan on niin, että kukaan ei noin vain heittäydy laakereilleen lepäämään ja elelemään 560€ perustulon varassa (ei vaikka rahaa jaettaisiin  ruhtinaalliset 700€/kk). Tai voi heittäytyäkin, mutta hän ei kyllä silloin ole kaikkein tyypillisin ihminen, vaan luultavasti kärsii jonkin sortin terveydellisistä tai sosiaalisista ongelmista. Se joka on joskus elänyt 560€ kuussa, tietää kuinka rampauttavaa se on. Miten mitään ei voi tehdä ja miltä tuntuu, kun pitää säästää vessapaperista lähtien ihan kaikesta.

Vasemmistoliitolla on oma mallinsa, jossa rikkaat laitetaan maksamaan perustulo. Hyvä idea sinänsä, mutta ei sellainen jonka takana voisi seistä koko Suomi. Tarvitaan ratkaisu, joka kelpaa kaikille sellaisenaan, sillä meidän täytyy myöntää, että tällä hetkellä vallan kahvassa ei roiku kaikkein köyhimmän kansanosan edustajia. Myöhemmin sitten perustuloa voidaan kehittää enemmän siihen suuntaan, jossa se korvaisi lähes kaiken muun sosiaaliturvan ja joka olisi voimakkaammin tulonsiirtoa kuin kannustinloukkujen purkamista. Vain sellainen ratkaisu voi oikeasti mennä jopa läpi eduskunnassa, joka ei vie keneltäkään mitään pois ja tuo tasa-arvon kautta onnea kaikille... myös niille rikkaille ja suurille firmoille, jotka haluavat hyötyä kuluttajien suuremmasta luottamuksesta taloutta kohtaan ja isosta pätkätyöläisten joukosta, joka tuloloukkujen purkaannuttua vapautuisivat 0-sopimusmarkkinoille. 

Vaikka en ole hallitukselle paljon ruusuja jaellut: tässä tulee sellainen. 🌹 Enpä olisi uskonut, että lähes neljänkymmenen vuoden perustulo-puheen jälkeen keskusta-oikeistohallitus aloittaisi perustulokokeilun. Kukapa olisi? Se mistä kaikki ovat varmasti yhtä mieltä, on se, että kun kokeilu on tehty ja jos se osoittautuu menestykseksi, ei ole mitään estettä tuoda perustuloa kansalaisoikeudeksi, jos se taas osoittautuu huonoksi ideaksi, me perustulon kannattajat voimme sulkea suumme tästä asiasta lopullisesti.

Vihreiden perustulomalli on kaiken kaikkiaan hyvä ja myös sellainen, jonka voi äreämpikin porvari hyväksyä. Siinä perustulon lisäksi olisi muitakin etuuksia, kuten esimerkiksi asumistuki. Tässä on kuva vihreiden perustulomallin verotuksesta ja todellisesta veroprosentista:


Se mikä vihreiden perustulomallissa ei toimi, on opiskelijoiden jättäminen perustulon ulkopuolelle. Sitä en ole vielä tähän ikään ymmärtänyt; mikä järki on tehdä työttömyydestä kannattavampi olotila kuin opiskelemisesta?

Tuntuu olevan aivan sama, mitä oppitunteja historia meille antaa ja mitä taloustieteen professorit luennoivat maailmalla; oikeisto on aina sitkeästi sitä mieltä, että kun taloudellinen kasvu vain on riittävää, työllisyys hoituu itsestään (90-luvun lopulla esim. työttömyys ei merkittävästi laskenut, vaikka talouskasvu oli pontevaa). Työttömyys ei tule hoitumaan itsestään. On melko kyseenalaistamaton tosiasia, että teollisuus ja ennen pitkään myös palvelu- ja hoiva-alat automatisoituvat. Varmasti uusiakin työpaikkoja on luvassa, mutta on ennustettu, että jopa puolet työpaikoista voi kadota parinkymmenen vuoden sisällä. Talousjärjestelmämme on aivan pakko muuttua, muuten talousjärjestelmämme tulee romahtamaan. Tim Jackon kysyy kirjassaan ”Hyvinvointia ilman kasvua” sitä, tarvitaanko tulevaisuudessa oikeasti loputtomasti talouskasvua, jotta voisimme hyvin? Kaikki (ainakin Euroopassa) tietävät, että maapallon kestämisen rajat alkavat olla jo lähellä, ellei niitä ole jo ylitetty. Myös jatkuvan talouskasvun katto tulee joka tapauksessa vastaan joidenkin vuosikymmenten kuluessa. Lisäksi automatisoituminen syö nopeasti työpaikkoja. Tähän oikeastaan ainut realistinen ratkaisu on uudenlainen tulonjaon malli, joka ei tarvitse jatkuvaa talouskasvua ja joka tasaa ihmisarvon säilyttäen ja ilman kallista byrokratiaa tuloja tehokkaasti niin, että vähistä luonnonvaroista jaetaan säästeliäämmin kaikille tarvitseville. Enkä aja tässä takaa sosialismia, vaan uudenlaista talouspolitiikkaa, joka on yhdistelmä sekä universaalia perustulojärjestelmää että säädeltyä markkinataloutta.

Siinä kun tarveharkintainen malli saattaa köyhän ihmisen jopa häpeälliseen asemaan ja kaventaa merkittävästi oman elämänhallinnan mahdollisuuksia, niin perustulomalli antaa kaikkien ihmisten säilyttää itsekunnioituksensa. Perustuloa kehittämällä olisi mahdollisuus päästä eroon holhousyhteiskunnasta jopa pysyvästi. Köyhät eivät ole yhtenäinen porukka, jotka tarvitsevat huolenpitoa, vaan ihmisryhmä joka tarvitsee enemmän rahaa.

Vajaatyöllisyydestä on tehtävä normaali osa yhteiskuntaa. Häpeällä ei ole koskaan saatu mitään hyvää aikaan. Kun työpaikkoja on entistä vähemmän, työtä on järkevä jakaa kansalaisten kesken. Näin myös työtä syntyy enemmän, kun työssä käyvillä on vapaa-aikaa, jolloin vapaa-ajan palveluita voi kuluttaa. Siinä ei ole mitään järkeä, että osa väestöstä uupuu ja osa häpeää toimettomuuttaan. Virallisen työajan lyhentäminen on vaarallista, koska aina on mahdollisuus, että oikeisto päätyy hämärtämään työajan lyhentämisen myötä ylitöiden ja normaalityöajan rajaa ja helpottamaan irtisanomissuojaa, kuten Ranskassa on käynyt ja lopullinen tilanne onkin päinvastainen. Vaikka Ranskassa periaatteessa onkin ollut jo lähes parikymmentä vuotta 35 tunnin työviikko, se ei laki-degeneraation vuoksi ole tosielämässä toteutunut. Tämän vuoksi olisi mielummin luotava kannustimia yrityksille käyttää lyhyempää työviikkoa kuin pakkoa. Järjestelmän on oltava riittävän hyvä kaikille osapuolille, jotta kenelläkään ei ole intressejä romuttaa sitä seuraavalla hallituskaudella.


Luonto ei tule kestämään kulutusbileitämme. Talous ei voi globaalisti jatkuvasti vain nousta. Automatisaatio tulee karsimaan työpaikkoja massiivisesti. Toivon todella, että perustulo ja vapaaehtoinen downsiftaaminen olisi ratkaisu tähän kaikkeen, eikä päädyttäisi monien scifielokuvien karmeaan tulevaisuudenkuvaan, jossa omaisuus on jakaantunut järkyttävän epätasa-arvoisesti; laittaen suurimman osan ihmiskuntaa raastavan epätoivoiseen asemaan. Toivon, että automatisoituminen helpottaisi meidän kaikkien elämää, muutaman harvan sijasta. Toivon, että kehitys pelastaisi maapallon sen sijaan, että antaisimme jatkuvan talouskasvun tarpeen käyttää luonnonvarat loppuun ja tuhota lopulta luonto peruuttamattomasti.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti