Palvelusetelitaivaassa köyhät pistetään ennen pitkään kyykkyyn

Suomi on ollut yksi maailman tasa-arvoisimmista maista. Meillä on ollut tasa-arvoinen käyttäjilleen ilmainen terveydenhuoltojärjestelmä, jossa firmoilla ei ollut vielä 30-vuotta sitten osaa eikä arpaa, mutta miten sitten kävikään? Sitä mukaa, kun perusterveydenhuollolta on karsittu ja karsittu, yksityinen puoli on saanut yhä enemmän jalan sijaa terveysmarkkinoilla. Mitä pahaa muka siinä sitten on? Mitä pahaa valinnan vapaudessa oikein on? Paljonkin sanon minä. Paljon sellaista piilossa olevaa sikailua, jota on vaikea nähdä korulauseiden takaa. Yksityisen puolen toimijat markkinoivat olevansa tehokkaampia ja ovathan ne, koska niillä ei ole velvollisuutta olla auki ympäri vuorokauden, ne eivät tee tutkimusta, eivät kouluta ammattilaisia ja he voivat valita asiakkaansa.

Kävin taannoin kissan kanssa eläinlääkärissä. Kissa oli viimeisillään tiineenä, sillä oli hieman vuotoa ja olin hädissäni luonnollisestikin. Sain yksityiseltä klinikalta hyvän annoksen ylihoitoa ja myös maksoin melkoiset oppirahat. Oli viikonloppu ja eläinklinikka hälytti paikalle kalliin eläinten lisääntymiseen erikoistuneen lääkärin... tehtiin verikokeet ja saimme varmuudeksi antibiootit ja olisi pitänyt vielä ottaa röntgenkuvatkin päälle. Olimme siis lääkärissä tuntikausia ja maksoin lystistä melkein 400€. Kotiin palattuani kokenut kissankasvattaja oli lukenut tilanteestamme sosiaalisesta mediasta ja kirjoitti minulle lyhyen viestin: ”Turhaa menitte. Siltä kissalta irtosi vain limatulppa ja se on ihan normaalia.” Hän oli oikeassa. Tulin pahasti viilatuksi linssiin. Jälkikäteen olen kuullut monta samanlaista tarinaa nimenomaan suurimpien kaupunkien yksityisiltä klinikoilta. Miksi tällaista ei tapahtuisi myös yksityisellä ihmispuolella? Ai niin... Sitähän tapahtuu. Pohjolan Oma sairaalan tehokkuutta kiiteltiin monissa medioissa kuten Helsingin Sanomissa ja Kauppalehdessä. Minkä taikatempun he ovatkaan tehneet, kun ovat pystyneet puolittamaan polvileikkausten sairaslomapäivät? Kuten me aikuiset tiedämme; oikeasti taikaa ei ole olemassa. Kuten Husin hallintoylilääkäri Lasse Lehtonen  Kalevassa totesikin: "Tehokkuuteen pyrkivät yksityissairaalat leikkaavat potilaita turhaan." Kuten niin monesti aiemminkin olen todennut: Mikään ei valehtele niin kuin tilasto. Kuten Oma sairaalan toimitusjohtaja Harri Aho Akuutissa kehuskelikin: Yksityissairaala on äärimmäisen hyvä sijoitus!" 

Miksi sitten julkinen puoli on niin tehoton. Tähän saattaa olla syynä valtavat säästöpaineet. Kenen pussiin hallituksessa pelataan, kun  julkinen terveydenhuolto ei saa kunnollista rahoitusta ja yksityistä puolta lobataan mukaan innolla. Ja kuka siitä tulee hyötymään? No tietenkin terveydenhuolto bisnes, sijoittajat ja varakkaammat terveydenhuollon käyttäjät. Turhien polvileikkausten järjestelmä ei tule olemaan halvempi... paitsi taitavasti väännellyissä tilastoissa. Kun julkinen puoli on hiljalleen ajettu alas, asiakasmaksut tulevat nousemaan tai verotusta tullaan nostamaan. Toisaalta myös eettinen puoli mietityttää: Haluammeko asua yhteiskunnassa, jossa yksityinen sairaala pääsee mummosi terveystietoihin käsiksi, etsiessään kohderyhmäänsä mainoksiinsa ja saa ehkä hänet houkuteltua turhiin toimenpiteisiin?

Markkinoistumisen myötä Suomesta on tulossa pikkuinen Amerikka, jossa kaikki on hinnoiteltua; myös ihmiselämä.  Mitä enemmän annamme markkinoiden tunkeutua elämässämme terveydenhuollon tai koulutuksen tapaisille osa-alueille, sitä enemmän köyhyys nipistää. On aivan päivän selvää, että terveydenhuollon maksut tulevat nousemaan ja samalla hoidon saanti tulee olemaan entistä eriarvoisempaa. Jo nyt voit saada palvelusetelin, jolla pääset yksityiselle puolelle vaikka hammashoitoon, kunhan vain maksat siitä osan itse, jos sinulla vaan on varaa... Miksi se julkinen hoitola ei voisi saada enemmän henkilökuntaa niin, että sinne pääsisi nopeasti hyvään hoitoon kaikki. No koska raha? Raha ei ole mikään selitys maassa, jossa oikeasti on rahaa ja niitä olemassaolevia rahoja syydetään valtavia määriä esimerkiksi tuottamattomalle kaivosyhtiölle. Voimme myös nostaa vähän veroja, vaikka Kokoomus väittääkin, että jos nostamme hieman terveyden huollon takia veroja; kilpailukykymme muka vaarantuu ja työ muuttuu kannattamattomaksi. Minä ainakin maksan mielummin vähän enemmän veroja, kun luen lehtijuttuja ihmisistä, jotka eivät ole saaneet hyvää hoitoa ja kuolleet.

Valinnanvapaus terveydenhuollossa ei tule olemaan ovi siihen, että tulemme saamaan tasa-arvoisemman terveydenhuoltojärjestelmän. Se on on avain siihen, että tulemme nipistämään lisää päivystyksestä, tutkimuksesta ja terveydenhuollon koulutuksesta. Se on avain valtion maksamiin turhiin polvileikkauksiin ja rahastusmielessä tehtäviin höpöhöpötutkimuksiin. Se on avain holtittomasti kasvaviin terveydenhuollon menoihin ja siihen, että köyhimmät jäävät vieläkin surkeammalle hoidolle. Se on avain siihen, että varakkaammat saavat vieläkin halvemmalla hienommat terveyspalvelunsa, jotka he saavat KELAn ja vakuutustensa tuilla jo nyt. Se on tie eriarvoistumiseen ja yhteiskunnan markkinoitumiseen ja valitettavasti ei ole tuomassa onnea kenellekään muulle, kun terveysbisneksen pomoille kuten Rädyn Lauralle, Turusen Joonalle, Männistön Lasselle ja Krohnin Minervalle.

Hyvinvointivaltion oli alunperin tarkoitus suojata kansalaisia markkinoilta. Vain tyhmä uskoo, että terveydenhuollon markkinoistaminen suojelisi meitä siltä itseltään. Se on vähän kuin pistäisimme suden lammaslauman vartijaksi. Meillä on ihan hyvä järjestelmä, joka kärsii rahan puutteesta. Sillä annammeko me sille rahaa nyt saman tien vai maksammeko ehkäpä paljon suuremman laskun myöhemmin yksityiselle puolelle, on paljon merkitystä hyvinvointiyhteiskunnan säilymisen kannalta.

Mitään ei ole vielä lyöty lukkoon. Käännetään nyt juna, ennen kuin se on mahdotonta!