Hyvää itsenäisyyspäivää! Suomi on kohtalaisen hyvä maa!

Vihreiden itsenäisyys päivän toivotuksessa sanottiin: 

Hyvää itsenäisyyspäivää! Suomi on hyvä maa. Tässä maassa jokainen sukupolvi on tehnyt töitä, jotta lapsillamme ovat asiat vielä paremmin. Tästä sukupolvien välisestä lupauksesta on pidettävä kiinni. 

Tuo on kauniisti sanottu, mutta vaikka kyseessä onkin oma puolueeni, valitettavasti en tällä kertaa voi olla aivan samaa mieltä. Perustelen seuraavassa mielipiteeni.

Suomi oli alunpitäen hyvin köyhä ja syrjäinen maa, jonka sosiaaliturvaa lähdettiin kehittämään jo 1800-luvun puolella. Ajatus oli aina hyvä, vaikka aikamoisia ylilyöntejäkin löytyy matkalta, kuten huutolaisjärjestelmä, työlaitokset ja vaikkapa väestöliiton alkuaikoinaan harrastama eugeniikka. Etiikkaa kuitenkin kehitettiin sukupolvi sukupolvelta ja aikaiseksi saatiin pohjoismainen hyvinvointivaltio. Kunnes ei enää kehitetty.

80-luvun alussa tuli voimaan uusi sosiaalihuoltolaki. Tämän lakiuudistuksen jälkeen kunnilla oli ensimmäisen kerran mahdollisuus ostaa palveluita ulkopuolelta. Hyvinvointivaltiota kuitenkin laajennettiin edelleen ja suurin osa kunnanpalveluista oli edelleen universaaleja kaikille tarkoitettuja ja kunnan itse järjestämiä. Oli kunnes yksi sukupolvi tuli siihen tulokseen, että nyt turhanaikainen hyvinvointi saa riittää. Haluamme mielummin valtion, jossa raha kasaantuu eliitille ja köyhät ovat köyhiä, koska ovat sen ansainneet. Yksi sukupolvi joka äänesti päin persettä, melkein tuhosi maamme.

Kaikki alkoi siitä, kun Nobel-voittaja Milton Friedman keksi monetarismin. Monetarismi opetti yksinkertaistetusti, että rahan arvon vakaus on (talous)politiikan tärkein päämäärä. Hinnat, palkat ja muut kustannukset pitäisi painaa niin alas kuin mahdollista; kilpailukyvyn parantamiseksi. Todellisuudessa valitettavasti talous kutistuu tällä reseptillä, mutta se ei teorian kannattajia hetkauttanut silloin, eikä hetkauta tänäkään päivänä, sillä se palvelee korkeimman yhteiskuntaluokan etuja. Monetaristit uskoivat työttömyyden hoituvan itsestään, kun kustannustasot vain saataisiin alas. Valitettavasti teorian ulkopuolella... täällä oikeassa maailmassa ei näin käynyt. 90-luvun alussa tämän suunnan kokeilut Suomessa johtivat ennennäkemättömään lamaan. Monetaristit pitivät silti kiinni kireästä talouspolitiikasta kolmen vuoden ajan ja kerkisivät tuhoamaan lukemattomien suomalaisten talouden ja tulevaisuuden. Sitten heidän oli pakko antaa periksi ja laman selkä taittui, mutta hyvinvointivaltio ei enää koskaan toipunut. Alkoi kohta 30-vuotta kestänyt hyvinvointivaltion purkaminen. Se sukupolvi sai aikaiseksi lumipalloilmiön, jota tuntuu olevan vaikea pysäyttää. Siksi.

Minulla olisikin totuudenmukaisempi ehdotus Vihreiden uudenvuodentoivotukselle: 

Hyvää itsenäisyyspäivää! Suomi on kohtalaisen hyvä maa. (Voisi olla parempikin, jos olisimme tehneet toisenlaisia poliittisia ratkaisuja) Tässä maassa jokainen sukupolvi (paitsi edellinen) on tehnyt töitä, jotta lapsillamme olivat asiat paremmin.